Bruttopalkka ja nettopalkka 2026: Paljonko jää käteen?

Erik Lindström
Erik Lindström
· 5 min lukuaika
Tarkistanut Erik Lindström Viimeksi päivitetty: 2026-02-25

Bruttopalkka ja nettopalkka eroavat merkittävästi toisistaan Suomessa, ja monelle palkansaajalle jää epäselväksi, mihin rahat menevät. Vuonna 2026 bruttopalkasta vähennetään kunnallisveroa, valtionveroa, TyEL-maksua, työttömyysvakuutusmaksua ja sairausvakuutusmaksua. Tässä artikkelissa käymme läpi kaikki vähennykset, laskemme esimerkkejä eri palkkatasoilla ja annamme vinkkejä verotuksen optimointiin.

Keskeiset tiedot

  • Työntekijän sosiaalivakuutusmaksut: n. 10 % bruttopalkasta
  • Kunnallisvero vaihtelee 7–23 % kunnasta riippuen
  • Ansiotulovähennys ja työtulovähennys pienentävät veroa automaattisesti
  • Verokortin voi päivittää OmaVero-palvelussa milloin tahansa

Bruttopalkka vs. nettopalkka: perusero

Bruttopalkka on työsopimuksessa sovittu kokonaispalkka ennen veroja ja muita vähennyksiä. Nettopalkka on summa, joka maksetaan tilillesi – eli se, mikä todella jää käteen.

Ero syntyy pakollisista vähennyksistä, jotka työnantaja pidättää palkasta automaattisesti ja tilittää valtiolle, kunnalle ja vakuutuslaitoksille. Suomessa kokonaisveroaste on tyypillisesti 25–45 % bruttotuloista riippuen tulotasosta ja asuinkunnasta.

Kaava on yksinkertainen:
Nettopalkka = bruttopalkka − ennakonpidätys − työntekijän sosiaalivakuutusmaksut

Ennakonpidätys kattaa valtion tuloveron, kunnallisveron, kirkollisveroon (jos kirkon jäsen) ja sairausvakuutusmaksun. Lisäksi palkasta vähennetään erikseen TyEL-maksu ja työttömyysvakuutusmaksu.

Palkasta tehtävät vähennykset 2026

Bruttopalkasta tehdään useita pakollisia vähennyksiä. Seuraavassa taulukossa on koottu kaikki palkansaajan maksut vuonna 2026:

Valtion tulovero on progressiivinen eli nousee tulojen kasvaessa. Alle 20 500 euron vuosituloista ei makseta lainkaan valtion tuloveroa. Korkein marginaalivero (33,25 %) koskee yli 150 000 euron vuosituloja.

Kunnallisvero on suurin yksittäinen vähennys useimmille palkansaajille. Se on tasavero, joten sama prosentti koskee kaikkia tulotasoja (vähennysten jälkeen). Kunnallisveroprosentti vaihtelee kunnittain välillä 4,36–10,86 %.

TyEL-maksu (työntekijän eläkemaksu) on 7,15 % alle 53-vuotiailla ja 8,65 % 53–62-vuotiailla. Se kerryttää eläkettä ja on pakollinen kaikille 17–67-vuotiaille palkansaajille.

Vähennys Prosentti 2026 Peruste
Kunnallisvero ~4,36–10,86 % Vaihtelee kunnittain (ka. 7,46 %)
Valtion tulovero 0–33,25 % Progressiivinen asteikko
TyEL (alle 53 v.) 7,15 % Työntekijän eläkemaksu
TyEL (53–62 v.) 8,65 % Korotettu eläkemaksu
Työttömyysvakuutus 0,79 % Pakollinen
Sairausvakuutus (päiväraha) 1,01 % Kelan päivärahamaksu
Sairausvakuutus (sairaanhoito) 0,51 % Kelan sairaanhoitomaksu
Kirkollisvero 1,00–2,10 % Vain kirkon jäsenet

Laske nettotulosi

Ilmainen palkkalaskin: laske nettopalkka bruttopalkasta. Huomioi verot, sosiaalimaksut ja kirkollisveron.

Palkkalaskin

Esimerkit: nettopalkka eri tulotasoilla

Lasketaan nettopalkka kolmella eri tulotasolla. Oletukset: asuinkunta Helsinki (kunnallisvero 5,36 %), ei kirkollisveroa, alle 53-vuotias, ei puolisoa eikä lapsia.

Esimerkki 1: Bruttopalkka 3 000 €/kk (36 000 €/v)

Ennakonpidätys (sis. valtion vero, kunnallisvero, sairausvakuutus): ~18,5 % = 555 €
TyEL 7,15 %: 214,50 €
Työttömyysvakuutus 0,79 %: 23,70 €
Nettopalkka: ~2 207 €/kk (kokonaisveroaste ~26,4 %)

Esimerkki 2: Bruttopalkka 4 000 €/kk (48 000 €/v)

Ennakonpidätys: ~23,0 % = 920 €
TyEL 7,15 %: 286 €
Työttömyysvakuutus 0,79 %: 31,60 €
Nettopalkka: ~2 762 €/kk (kokonaisveroaste ~30,9 %)

Esimerkki 3: Bruttopalkka 5 000 €/kk (60 000 €/v)

Ennakonpidätys: ~27,5 % = 1 375 €
TyEL 7,15 %: 357,50 €
Työttömyysvakuutus 0,79 %: 39,50 €
Nettopalkka: ~3 228 €/kk (kokonaisveroaste ~35,4 %)

Huomaa, miten progressio toimii: 3 000 euron palkasta jää käteen noin 73,6 %, mutta 5 000 euron palkasta enää noin 64,6 %. Jokainen lisäeuro verotetaan korkeammalla marginaaliveroprosentilla.

Bruttopalkka (€/kk) Ennakonpidätys TyEL + työttömyys Nettopalkka (€/kk) Kokonaisveroaste
3 000 555 € 238 € ~2 207 € ~26,4 %
4 000 920 € 318 € ~2 762 € ~30,9 %
5 000 1 375 € 397 € ~3 228 € ~35,4 %

Verokorttityypit: perusverokortti ja portaikkoverokortti

Verohallinto laskee ennakonpidätysprosentin ja toimittaa verokortin automaattisesti työnantajalle vuoden alussa. Suomessa on käytössä kaksi verokorttityyppiä:

Perusverokortti (tulorajamalli): Verokortissa on tuloraja ja kaksi veroprosenttia – perusprosentti ja lisäprosentti. Perusprosenttia sovelletaan tulorajaan asti ja lisäprosenttia sen ylittävältä osalta. Esimerkiksi: perusprosentti 20 % tulorajaan 36 000 €/v asti, lisäprosentti 40 % ylittävältä osalta.

Portaikkoverokortti: Vuodesta 2024 alkaen käytössä on myös portaikkoverokortti, jossa on useita tulorajoja ja veroprosentteja. Se seuraa tarkemmin todellista progressiota ja estää tilanteen, jossa palkansaaja maksaa liikaa veroa alkuvuodesta ja saa veronpalautusta – tai päinvastoin.

Muutosverokortti: Jos tulosi muuttuvat merkittävästi kesken vuoden (esim. palkankorotus, osa-aikatyö, sivutulot), kannattaa hakea muutosverokortti OmaVerosta. Näin ennakonpidätys vastaa todellisia tuloja eikä veronpalautusta tai jäännösveroa kerry tarpeettomasti.

Sivutulojen verokortti: Jos sinulla on useita työnantajia, päätoimen verokortti on edullisempi (perusprosentti). Sivutulokortissa on yleensä korkeampi prosentti, jotta verotus kokonaisuutena osuu oikein.

Vinkkejä nettopalan optimointiin

Vaikka veroja on maksettava, on useita laillisia keinoja optimoida verotusta ja kasvattaa nettotuloja:

1. Tarkista verokortti: Varmista, että verokortissa on oikea tuloraja ja veroprosentti. Jos tulosi ovat pienemmät kuin edellisenä vuonna (esim. vanhempainvapaa, opiskelu), hae muutosverokortti heti – muuten maksat liikaa ennakkoveroa.

2. Hyödynnä vähennykset: Ilmoita kaikki vähennyskelpoiset kulut veroilmoituksessa: matkakulut (yli 900 €/v omavastuun ylittävä osa), ammattiyhdistysmaksut, työkaluhankinnat, kotitalousvähennys (max 2 250 €) ja lahjoitusvähennys.

3. Harkitse kirkosta eroamista: Kirkollisvero on 1,00–2,10 % ansiotuloista. 4 000 euron kuukausipalkalla se on noin 40–84 €/kk eli 480–1 008 €/v. Eroaminen on henkilökohtainen päätös, mutta taloudellinen vaikutus on konkreettinen.

4. Asuminen edullisessa kunnassa: Kunnallisveron ero halvimman (Helsinki 5,36 %) ja kalleimman kunnan (~10,86 %) välillä on yli 5 prosenttiyksikköä. 4 000 euron kuukausipalkalla ero on noin 200 €/kk. Etätyön yleistyessä asuinkunta on yhä merkittävämpi verotekijä.

5. Luontoisedut: Jotkut luontoisedut (esim. työsuhdematkalippu, polkupyöräetu) ovat verotuksellisesti edullisempia kuin vastaava rahapalkankorotus. Keskustele työnantajasi kanssa vaihtoehdoista.

Usein kysytyt kysymykset

Paljonko 3 000 euron bruttopalkasta jää käteen?

3 000 euron kuukausipalkasta jää nettona käteen noin 2 150–2 250 euroa riippuen asuinkunnasta ja kirkon jäsenyydestä. Helsingissä (kunnallisvero 5,36 %, ei kirkollisveroa) nettopalkka on noin 2 207 euroa. Kokonaisveroaste on noin 26–28 %.


Mikä on TyEL-maksu ja miksi se vähennetään palkasta?

TyEL-maksu on lakisääteinen työeläkemaksu, joka kerryttää eläkettäsi. Vuonna 2026 työntekijän osuus on 7,15 % (alle 53 v.) tai 8,65 % (53–62 v.). Työnantaja maksaa lisäksi oman osuutensa (~17 %). TyEL-maksua maksetaan 17–67 vuoden iässä.


Miten voin pienentää veroprosenttiani laillisesti?

Hyödynnä kaikki vähennykset (matkakulut, ammattiyhdistysmaksut, kotitalousvähennys), harkitse kirkosta eroamista, hae muutosverokortti jos tulotaso muuttuu, ja tarkista asuinkuntasi verotaso. Myös luontoiseduista sopiminen työnantajan kanssa voi olla verotuksellisesti edullisempaa.

Samankaltaiset laskurit

Lähteet

  1. Verohallinto
  2. Tilastokeskus
  3. Kela
Erik Lindström
Kirjoittanut
Erik Lindström

Talousasiantuntija

Ekonomisti, jolla on yli 12 vuoden kokemus vero- ja talousneuvonnasta Euroopassa. Erikoistunut pohjoismaisten ja EU:n verojärjestelmien vertailuun.